keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Hercptiniiä jälleen

Taas kerran huratin Kysille, koiran vein appilaan päivähoitoon, jos vähän piristyisi. Nyt en päässyt petipaikalle,vaan sain aika kivan motoroidun sohvatuolin. Olin oikein aitopaikalla muihin tiputettavien suhteen. Hoitajan kanssa juttelin miten pistos hoito oli tehonnut, eli hyvinhän se oli solut nostanut. kertoi, että siihen kuuluu vähän kuin kuumeinen olo.Kipeänä ollessahan valkosolut aktivoituu, tässä tehdään keinotekoisesti sellainen tila elimistöön ja sitä kautta valkosolut aktivoituu. Tiputus oli ohi nopeasti. Kerkesin kuulla yhden vanhemman miehen juttelua, hänellä oli haimasyöpä. Oli ollut koko kesän sytotiputuksissa. Nyt oli viimeinen kerta. Kyllä se on ihmeellinen toivon ilmapiiri, mikä siinä huoneessa vallitsee. Siinä vaiheessa kun vielä annetaan hoitoja, kaikki on mahdollista. Tämä mieskin oli niin tyyytyväinen, kun tällä erää hoidot oli ohi.Lähti astelemaan kotiin hyvin arvokkaan ja reippaan näköisenä. Vaikka ko syövässä ennuste on vain n. 50% eli tosi huono verrattaen esim. rintasyöpään. vaikka huoneessa mukavaa välillä onkin ja kiva heksilökunta, ei sinne vamaan kukaan uudestaan halua mennä. Itse olen päässyt eroon siitä ahdistuksesta, kun sinne piti mennä uudestan. Olen tavallaan hyväksynyt kohtaloni ja olen nyt ihan rauhallisella mielellä.

Tänään on kurjasta ilmasta huolimatta ihana päivä, kun minu nuormpi siskoni ajelee tänne Lahdesta. Hänellä on muutama lomapäivä jäljellä ja lupasi tulla meille. Mies taas aamun hämärissä lähti reisuun pariksi päiväksi. Eipä tässä minulla mitään hätää ole, sydän taas viime yönä vähän enmmän läpätti . Koululainenkin oli ihan innoissaan, kun täti tulee pariksi yötä meille. Saadaan olla illalla tyttöporukalla kotona, saunoa ja laittaa mukavaa syömistä.

4 kommenttia:

  1. Mukavia byjamabileitä teille tytöille!

    VastaaPoista
  2. Tyttöjen saunailta ; ) kuulostaa mukavalta, saunan jälkeen limpparit ja saunakahvit ; ) Odottelen pääseväni saunaan ... täytyy antaa ensin ihon rauhoittua. Nauttikaa !
    pirtsikka

    VastaaPoista
  3. "tippapoli" on tosiaankin aivan oma maailmansa. Sinne meneminen tuntui jossakin sisällä outona tuntemuksena. Se ei ollut pahaa oloa, se oli jotain mitä ei osaa määritellä. Tunnelma siellä oli lupsakaa, joskin hiukan alavireinen joskus. Sinun kertomana tulee se kaikki mieleen. istuin myös siinä tuolissa kun sängyt aivan täynnä. Taisi olla se vihonviimeinen kerta tiputusta kun sain kunnia nojatuolissa ottaa ne viimeiset punaiset aineet :))

    VastaaPoista
  4. Siinä tuolissahan oli olo vähän kuninkaalinen, jos olisi ollut kylmäkypärä päässä, olisi ollut kuin kuningatar. :))

    VastaaPoista