sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Voimaviikonloppu

Perjantaina tuli vanhempi sisko meille yöksi. Lähdettiin syömään ja syötiinkin pitkän kaavan mukaan. Käytiin vielä laulamassa parit karaoket yhdessä baarissa. Meillä oli niin mukavaa koko ilta. Nukuttiin vierekkäin, ihan niinkuin lapsuuden kodissa. Aamulla käytiin vielä lenkillä ennenkuin sisko lähti kohti kotia. Meillä on n. 100 km välimatkaa, mutta yritetään nähdä mahdollisimman usein. Kahdestaan ja perheittäin. Tytär oli yön kaverisynttäreillä ja mies lähti lauantaiaamuna aikaisin työreissulle Joensuuhun. Lauantainakin oli mukavaa ohjelmaa, kun mentiin miehen vanhempien luo, siellä oli miehen veljen vaimo lasten kanssa. Tuntui hurjalta, kun minulle ihan vieras henkilö oli lähettänyt ihan uudet juhlakengät. Miehen veljen vaimon ystävä Helsingistä.  Kiitos kovasti kengistä ja siitä että olen ollut mielessä. Illalla vielä saunan jälkeen grillattiin viimeisiä lihapaketteja pakkasesta. Tytär halusi laulaa karaoketa. Aina pitää ihmeissään kuunnella miten kaunis ääni hänellä on. Musikaalisuus on mahtava lahja, pianonsoittokin kiinnostaa nykyään ihan vapaaehtosiesti.Nyt kun hyvä olo ja jaksaa tehdä asioita kuten normaalisti, saa taas itselle tsemppimieltä ottaa uudet hoidot vastaan. Huomenna olisi aamusta verikokeet ja illalla aloittaa kortisonit. Tiistaina olis sitten toinen Taxotere ja kolmas Herceptin. Toivottavasti annosta on pienennetty, että ei viimekertainen uusisi.
Huushollin lattia on viikolopun aikan alkanut näyttää ikävältä, kun nyt on ruvennut lähtemään hiuksia. Lattialle on Pipsan mustia ja valkoisia tikkumaisia karvoja ja minut pitempiä tummia hiuksia. Perjantaina ja eilen saunan jälkeen hiuksia alkoi lähteä tukuttain. Varmaan seuraavan hoitokerran jälkeen hiukset tippuu. Kohta pitää ajaa koneella ihan sägeksi eihän sille mitään voi, kun hiukset lähtee niin sittenpähän lähtevät. Jospa ne kasvaisivat takaisin vaikka hieman taipuisina. Perukkiakin voisi kohta käydä katselemassa. Jos sitä tulisi pidettä, kotona tuskin kuitenkaan. Moni on sanonut miten vähän olivat perukkia pitäneet loppujen lopuksi. Vai miten on ollut taistelutoverit?

6 kommenttia:

  1. Kertaakaan en ole peruukkia pitänyt, mutta toivottavasti sinä saat sellaisen, joka tuntuu oman näköiseltä. Aika kuumakin se varmaan on myös näin lämmityskauden aikana sisällä pidettäväksi - mutta hyvä se on kuitenkin hakea. Olisin varmasti käyttänyt sitä mm. päiväkodin juhlissa ja lapsen synttäreillä, ellen olisi tuntenut siinä itseäni hölmöksi. Olisi heti vaan pitänyt mennä kampaajalle leikkauttamaan se sellaiseen malliin, että se olisi tuntunut "omalta".

    Kiva, että viikonloppusi on mennyt mukavissa merkeissä. Jaksuja taas hoitoihin!

    VastaaPoista
  2. Jaksamista alkavaan viikkoon!

    vintti

    VastaaPoista
  3. Se on oikein että niinä päivinä kun on voimia pitää tehdä mukavia ja hauskoja asioita. Ne antaa voimaa huonompiin päiviin. Ollaan täällä hengessä mukana että huominen hoito menisi paremmin kun edellinen. Ei tarviis ihan vaikeimman kautta mennä. Soitellaan. t. Pikku-Sikko

    VastaaPoista
  4. Meikkä on peruukkia pitänyt. Äitini osti minulle yhden ja maksusitoumuksella hain toisen - maksoin rahaa lisää ja sain mieleiseni. Äitini ostaman käytin kampaajalla. Kampaaja ajoi kaikki tukkani pois ja peruukki päähän ja hän saksi sitä pikkasen. Voin pitää korvan takana hiuksia ja laittaa jopa ponnarin. Toisessa peruukissa käytän koko ajan pääpantaa - vaihtelen eri värejä. Tämä pääpantaperuukki on mulla myös kuntosalilla huivin alla. Halusin tehdä itselleni mahdollisimman helpoksi edes hiusasian. Kamalia karvakasoja ne on kaikki tyynni, mutta pärjännyt olen hiinä ja hiinä. Kulmiin kynällä väriä ja poskipunaa ja aurinkopuuteria ja luomivärillä viivat. Ripsaria en ole vieläkään käyttänyt. Kun on pikkasen meikkiä naamassa, niin peruukki istuu niinku paremmin. Niin tai näin, jos vaan pystyy olemaan ilman ja käyttämään vaikkapa huiveja niin ok. On vähän yksilöllinen juttu tuo hiushomma. Kummasti vaan jokainen löytää oman tyylinsä ja pärjäilee tämän "välivaiheen".
    pirtsikka

    VastaaPoista
  5. Mulla peruukki on ollut kaksi kertaa päässä, pojan ristiäisissä ja kaverin häissä. Toivottavasti löydät tosiaan omannäköisen peruukin, jota on kiva käyttää ja toisaalta talvi tulee niin voi käyttää kaikkia kivoja hattuja ja pipoja.

    Voimia hoidosta toipumiseen! Toivottavasti menee nyt paremmin kuin edellisellä kerralla.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommenteista, saas nähdä tuleeko peruukkia pidettyä. Nyt minulla on leipurinpaperinen myssy päässä, kun lähtee koko ajan niin paljon hiuksia. Kotona voi olla kyllä miten vain, ketään ei haittaa.

    VastaaPoista