3. Taksotere ja 6. Herceptin

Taas Sytotiputuksiin, joudunkin käymään 10 viikkoa yhtäperää ennekun tulee taukoa CEFien aikaan. Kortisoonit napattu ja koira taas porukoille päivähoitoon (onneksi on jo melkein palautunut omaksi iloiseksi itsekseen). Ruokakin on taas odottamassa siinä yhden maissa kun pääsen pois.

Hoitajan kanssa juteltiin veriarvoista ym. oireista. Viikko sitten olleet arvot tippuneet. Edellisellä viikolla pistetyt Neupogen pistokset nostatti hyvin arvot, mutta niiden vaikutus ei ole hyvin pitkäaikainen, koska Taxoteren vaikutus ainakin minun elimistössä on neljäkin viikkoja, eli ilman pistoksia ei olisi voitu antaa tiputusta. Leukkarit ihan rajalla 3.8, neutrit vain 1.3 ( viikko sitten oli melkein kaksi), hbkin tippunut 116.sta, ollut ennen leikkausta 140. Mutta onhan minulla Neulasta pistos odottamassa tätä iltaa. Lääkäri oli kirjannut suunnitelmia, että saisin CEFienkin aikaan aina alkuun Neulastan. Toivottavasti saatisiin jotakuin hoidot aikataulussa, eikä olisi infeksio vaaraa niin paljon.

Sytohuone oli ihan täynnä, sain taas kuningatarpaikan. Ihan oli kuninkaallinen olo, kun oli jääkylmä potta päässä suojelemassa viimeisä haivenia. Hoitajat kehotti vielä pitämään, kun on sen varran haivenia päässää. Siinä se parituntinen vierähti ihan leppoisasti. Yksi nainen oli kyllä tosi onnellinen, kun sai tiputukset ohi, jatkaa sitten säteillä.  No kohta on minullakin kolme sykliä täynnä, kun kahdet herkut käyn herkuttelemassa. Ruoka maistui anoppilassa. Oli vanhan ajan perunalaatikkoa, salaattia, suolakurkkuja, tuoretta puolukkasurvetta, jälkiruuaksi uuniomenoita vaniljakastikkeella. Eipä huonosti ollenkaan.Koiraakin oli tavan mukaan lenkitetty. Sitten pitikin hurauttaa kotiin koululaista vastaan.

Ilalla jaksoin käydä ihan hyvällä lenkillä miehen ja koiran kanssa.. Pitää pitää yrittää yleiskuntoa pitää yllä. Yö meni kyllä taas vähän pyöriessä. Kortisonit saa virkeäksi, nytkin naama punottaa kummasti ja on turvokas olo. Viimeistään huomenna iskee väsymys, sitten on vain levättävä pari päivää.

Huomasin Pohjois-Savon syöpäsanomista  keskustelu ryhmän, joka kokoontuu viisi kertaa täällä Siilinjärvellä. On tarkoitettu vasta syöpään sairastuneille (enintään vuosi) ja läheiselle. Siinä on psykologi ja sypäsairaanhoitaja vetämässä. Ilmottauduin siihen, ensimmäinen kerta onkin syyslomalla klo 14.00. Saan siihen kertaan miehenkin mukaan, muulloin menen yksin, mutta eipä se haittaa. Jos ohjelma pitää, minulla on sinä päivänä ensimmäinen Cef-tiputus, pitää ottaa ennakkoon niin paljon pahoinvointilääkettä, että jaksaa käydä ryhmässä. Minulla meni ohi Kuopiossa alkanut syksyllä rinnakin ryhmä, mutta silloin jouduin osastolle ja olin muutnekin niin huonossa jamassa. Mutta tätä en missaa, vertaistuesta ja keskustelusita ei ainkaan haittaa ole.