"Siipeen jos sain
väliaikaista kaikki on vain
siipeen jos sain-
sitä sain mitä uhmassa hain
ei se raukaksi tee
sitä jos pyyhkäisee
kämmensyrjäänsä kyyneleen
silmänurkkaan
kumman tiukkaan tarttuneen"
Tuli se päivä milloin viimeinen suunnitletu hoito annetaan. Polilla olin hyvin rauhallisella mielllä. Yöksi olin ottanut Temestaan ja nukkunut hyvin. Hoitajille vein ison boxin suklaata kiitokseksi. Lääkärillä oli taas aikaa jutellaja sain rauhassa kysellä mieltäni vaivaavat asiat.
Kaikkia kolmea sytoa oli vähän vähennetty, mutta lääkäri korosti ettei kuitenkaan liikaa. Tehoja on ja hyvä niin.Veriarvot olivat niin hyvät, neutofiilitkin 4,5 ettei enää tarvitse Neulastaa pistää. Sekään ei tosiaankaan ole oireeton ja on aiheuttanut vimmekertaisiin hoitoihin lisää huonoutta. Käteen lyötiin viideksi vuodeksi Femar 2,5 mg lääkkeet. Monet oli oireet, kun katsoin äsken. Sain myös Kysin oman Belladonna- reseptin , niistä pitäsi olla apua vaivoihin. Toivottavasti pärää lääkkeiden kanssa. Lääkäri laittoi kahden kuukauden päähän kontrollikäynnin, että näkee miten on pärjännyt. Vaihdetaan lääkkeitä jos tulee ongelmia.
Hoitohuoneessa oli tungosta kuten normaalisti. Sain mukavan seinänvieruspaikan, jossa puoli horteessa torkuin. Huippuhoitaja päivi hoiti kanyloinnit hienosti. Olo oli vähän harras ja kiitollinen. Kiitollinen olen siitä, että minua on hoidettu niin hyvin, olen tullut aina kuulluksi. Hoitajien kanssa halattiin ja päivin kanssa sovittiin ettei enää kolmatta kertaa tavata tässä huoneessa. Eihän sitä voi kun toivoa.
Hoidon jälkeen söin appilassa ja ukki toi minut kotiin. Olenkin ollut koko ajan pystyssä ja nyt alkaa olo huonontua. Nyt keskityn vaan lepoon ihan rauhassa. Keskityn oireiden hoitoon ja loppuviikosta alkaa elämä taas voittamaan.
Jaksamista.
VastaaPoista-m-
Onnittelut finaaliin pääsystä! Onneksi on ohi nyt. Rauhaisaa oloa, lepoa ja mahdollisimman pikaista toipumista!
VastaaPoistaOnnea viimeisestä sytosta! Ja toipumisia, toivottavasti olo nyt pysyy siedettävämpänä.
VastaaPoistaKiitos teille kaikille; elemn illalla olisikuin moukarilla päähän lyöty. nukahdin sohvalle niin nopeasti ja syvään uneen. En kuullut miehen lähtöa koiran kanssa lenksille, vaikka Pipsa oli inun vieressä käynyt haukahtamassa ja nokallaan tökkimässä. Kun heräsin olo oli kuin leikkauksesta olisi ehrännyt, ei tiennyt onko misä, onko elossa vai kuollut. hetken tuli tunne, että nytkö minä kuolin. Huh ihmeellinen kokemus. Onneksi vahvasti elossa. Vaikka aamusta niin kova arsenaali pahoinvointilääkkeitä, tuli illalla oksettava olo. Onnaksi pystyi vielä ottamaan Ondansentronin, vaikka ei se oikeastaan hlpottanut. Yöksi otin Temestan ja antoi rauhallisen ja hyvän olon. Aamulla heräsin suht hyvään oloon :) otin kyllä Edmen ja särkylääkkeen jo sängyssä. Nyt vielä ihan siedettävää oloa, mutta pahimmat päiväthän on vasta tulossa. Sinnitellään...
VastaaPoistaVoi sinua,paljon olet joutunut kestämään/kärsimään.Olet sitkeä kuin kataja,äläkä missään vaiheessa anna periksi!Kun vähän helpottaa,laita kynttilä palamaan...se on elämän liekki! -pirjo-
VastaaPoistaOnnittelut viimeisestä sytosta! Ja mahdollisimman nopeaa palautumista.
VastaaPoistaJes Olga - OHI ON - JIPPII !!! Sinnitellen kynttilän valossa ... pikku hiljaa ....
VastaaPoistaJaksuja !
pirtsikka
Hienoa viimeiset sytovaivat kohta ohi!
VastaaPoistaKiitos onnittelusta ja kannustuksista. Nousin vähäksi aikaa ylös sohvalta. Nukkunut olen päivälläkin monta tuntia. Ei onneksi hirveän pahaa oloa, eikä vielä kovaa päänsärkyäkään. Outoa oli olla koko päivä yksin, kun koirakin on kuoipossa hoidossa. Saa nukkua niin paljon kun huvittaa ja minähän nukun.
VastaaPoistaVOIMIA ja haleja hirmuisesti!! <3 Olet ajatuksissani. Jenna
VastaaPoistaKyllä hoitojan alussa tuntui tämä hetki kaukaiselle. Onneksi aikataulussa sait kaikki "myrkyt" otettua. Olet kyllä tosi sinnikäs taistelija - eihän tätä pirun tautia saisi muuten taltutettua. Nyt lepää ja sitten suunnistetaan kohti joulun valoa (sekä kohti sikkon herkkupöytää) Halit ja suukit ! t. iso-sikko
VastaaPoistaKiitos jenna, haleja sinnekin
VastaaPoistaIso-sikkolee haleja myös, täältä tullaan julunpyhinä. Levossa ollaan oltukin koko ajan, tänäänkin nukuin melkein puoleen päivään.
Unta on riittänyt; eilen nousin 11.30 ja olin hereillä kaksi tuntia ja nukuin kolmen jälkeen kun tytär tuli koulusta. Ilta meni sohvalla pitkällään. Torstai-ilta on ain huonoin. Tänään olen noussut ennen kahdeksaa kolululaisen kanssa, syönyt vähän ja jatkanut unia sohvalla.
VastaaPoistaNyt yritän olla vähän aikaa pystyssä, mutta taitaa tuo sohva vetää puoleensa. Nämä päivät kun jaksaa, sitten alkaa pikkuhiljaa helpottamaan.
Illaksi tulee onneksi anoppi kun mies työmatkalla. Ihanaa myös, kun Pipsa tulee kotiin :)