Kyllä vaihtaisin koko edellisen viikon.En muista olleeni koskaan niin huonokuntoinen. Jos edellisen Cef.in jälkimainingit olivat rankkoja, tuntui tämä vielä kovemmalta. Tiistain tiputuksen jälkeen kaavuin suoraan sohvalle ja sunnuntaihin asti olin jossain päin taloa vaakatasossa. Torstai ja perjantai ovat ihan hämärän peitossa, en oikein tiennyt mikä päivä on. Torstai-iltana meinasin lähteä sairaalaan, olo oli niin vetämätön. Vaikka mikälaisella särkylääkkeellä ja pahoinvointi-rauhottava ym ym - ei juurikaan helpotusta. Sunnuntaina oltiin appilassa syömässä, vielä sielläkin piti välit olla pitkällään. Nyt sitten elimistö käy ylitilassa, kun kasutekijät jäytää luissa. Viime yö meni vaihteeksi valvoessa. Oli pitkä yö aikaa miettiä tätä elämän ihanuutta. Vaikka hoitoja on enää yksi ei mieliala ole yhtään iloisempi, päinvastoin. Mikään ei juurikaan huvittaisi. Aamulla soitin hoitajille ja pyysin lääkäriä soittamaan minulle.
Aamusta soitti myös siskoni ja se puhlu tuli kyllä tarpeeseen, sai purettua oloaan kunnolla, aika tovi siinä puhelimessa vierähtikin. Mielialakin koheni ja kävi koiran kanssa hiljalleen kävelemässä. Vieläkin rintaa polttaa ja rasituksessa meinaa tulla paha olo. Jotenkin olen saanut ruokaa ja juomista alas viimepäivinä. Pelottavaa on ollut näin voimaton olo.
Ihana lääkärini soittikin iltapäivällä. Kuunteli minun kertomukset ihan rauhassa. Totesi annosten olleen liian kovat minulle. Noin rajuja oireita ei pitäisi tulla. Huolissani kysyin, onko viimeisen hoidon lääkemäärän vähentämisellä vaikutusta lopputulokseen. Lääkäri sanoi , ettei niitä niin paljon vähennetä, että sillä on kokonaisuuteen vaikutusta. Siihen minun on uskominen. Jo pelkästään tieto siitä, että ensi kerralla olisi edes vähän helpompaa, lohduttaa kummasti. Eihän näiden hoitojen tarkoitus ole tappaa ihmistä, vaan parantaa.
Onneksi soitin ja samaa mieltä oli lääkärikin. Kyllä tästä jotenkin vaan eteenpäin rämmitään.
Kyllä tuntuu kamalalta tuo rääkkäys. Onneksi olosi on jo vähän kohentunut. Mielialaa ehtii surra sitten kun tämä fyysinen koitos on ohi. Voimia toipumiseen!
VastaaPoistaOn tainut lääkäri määrätä hennolle naisimmeiselle oikein hevoskuurin sytostaatteja. Hyvä että pienentävät viimeisen kerran annoksia. Minultakin vähennettiin keväällä oksaliplatinan määrää jottei neuropaattiset muutokset pääse liian pahaksi. Sitähän sitä sitten pohtii että mitenkä käy tehon kanssa, samoin kuin nyt kun on uusi myrkky tuon oksaliplatinan tilalla.
VastaaPoistaMikähän se aiheuttaa tuon valvomisen, mullakin on aina pari-kolme unetonta yötä vajaa viikko tiputuksen jälkeen. Ajattelin joskus jo pyytää jotain unipillereitä, riittää kun miettii tätä elämän ihanuutta jo päivisin, yön pimeinä tunteina ei enää jaksaisi. Mutta jatketaan kamppailua, vaikka välillä vähän ahistaakin ! t. pete
Olgalle ja Petelle TSEMPPIÄ !!!! Parannustahan sitä ollaan hakemassa ! Voimarutistus Turusta !
VastaaPoistapirtsikka
Kiitos rk,pirtsikka ja pete; tuota unettomuuttaolen miettinyt itsekin, ensin nukkuu useamman vuorokauden melkein läpeensä ja sitten ei nukuta ei millään. Minulle lääkäri sanoi päiällä, että kannattaa ottaa jotain nukahtamiseen. Tänä yönä aion nukkua millä ilveellä tahansa. Kyllä riittää pähkäily tältä erää.
VastaaPoistaNeuropatian kanssa ei ole leikkimmistä platina on todella kovaa ainetta, jos lie hyvin tehokastakin. Se on niin vaikeaa valita kahden pahan väliltä. Kannattaa pyytää jotain nukahtamiseen.
Onneksi aina seuraava päivä on toivon mukaan parempaan päin :)
Olgalle ja Petelle tsempit täältäkin!
VastaaPoistaHyvä että soitit ja että nyt ensi kerralla on tiedossa vähän kevyempi satsi. Voimia ja valoa!
Uhhuh, kuulostaa kyllä kamalalta. Hyvä että soitit, toivottavasti se viimeinen nyt menee helpommalla.
VastaaPoistaRankalta kuulostaa! Kovasti tsemppiä seuraavaan! Yritä nauttia hoitojen välisistä paremmista päivistä!
VastaaPoistaKiitos Tee, Kitsune, Adelhaid; Tämä aamu näyttää jo hyvältä hyvin nukutun yön jälkeen. Oltin lääkärin kehoituksesta Temestan ja särkylääkekin piti tietysti ottaa luustokipuihin. Nukuin koko yön heräämättä. Tänä aamuna kahvikin maistui:) Oli ihana nauttia rauhassa aamupala ja lukea lehti. Nyt vaan pikkuhiljaa kuntoa kohottamaan.
VastaaPoista