On kulunut tovi jos toinenkin viimeisestä postauksesta. Aika vaan menee niin nopeasti. Olen minä muiden kuulumisia lukenut. Operaattori vain takkuilee bloggerin kanssa, kun en pääse kommentoimaan :(
Talo tuli viimein maalattua, vessa jäi remontoimatta, mutta mitäs siitä. Joskus sitten...
Loppukesällä ennätti tavata sukulaisia ja ystäviä, istua iltaa ja parantaa maailmaa.
Huomenna tytär lähtee 6.lle luokkalle. Mihin se aika menee. Katseltiin juuri vanhoja valokuvia, kun tyttö lähti ekaluokalle. Niin tomera (on vieläkin) ja innoissaan. Nyt ei enää niin innoissaan, tosin kavereiden näkeminen on kuulumma parasta. Päivät alkavat rytmittyä uudella tavalla ja herätä pitäisi vähän aikaisemmin. Kelloa on jo monena aamuna laitettu soimaan, kun vaan uni maittaisi.
Mies opiskelee työn ohella jos minkälaista tutkintoa. Ja sokerina pohjalla. Minä olen toteuttanut pitkäaikaisen haaveeni ja lähden myös työn ohella opiskelemaan. Opiskelu on monimuoto-opiskelua, jossa on tietyt lähipäivät ja sitä itsenäistä puurtamista ihan hirveästi. Opinahjo on Savonian ammattikorkeakoulu ja minusta pitäisi joskus valmistua jokin sortin erikois-sairaanhoitaja.
Alkuvuoden säikähdysten jälkeen ajattelin, että nyt on toimittava jos vielä meinaa. Nopeasti, ettei taas tule jotain uutta yllätystä. Siellä minä isuin 1.6 auditoriossa 200 muun aikuisopiskeluun haaveksivan ihmisen kanssa. Puoli päivää täyttettiin erilaisia lomakkeita, jotka testaavat mikä mitäkin osaamista ja oppimista. Loppu päivä oli ryhmäkeskustelu ja psykologin haastattelu. Ajattelin silloin, että tämä päivä meni harakoille. Lohduttelin, että tulipahan kokemusta. Niin vain olin niiden 24 armoitetun joukossa, jotka aloittavat 1.9 opiskelut.
Olen miettinyt mikä sai viimisen sysäyksen hakea opiskelupaikkaa. En kuulu niihin, jotka toitottaa syövän antaneen ikäänkuin lisävirtaa elämään. Tai havahtunut jostain horroksesta, että nyt heti jotain uutta. Aina vaan joku muu asia on kerennyt tapahtua ennen. Mitäs siitä vaikka ikää jo on. Aion nauttia uudesta elämäntilanteesta ja uusista kohtaamisista. Tiedän, että monta kertaa joudun varmasti siihen tilanteeseen, että olisi helpommallakin päässyt. On vaan yritettävä, ettei vanhana mummona tarvitse harmitella.
Näköalattomuudesta ei minua voi moittia, tässä meinaa vierähtää reilu kolme vuotta. Onneksi mies on täysillä mukana. Oikeastaan on aina kannustanut hakemaan johonkin kouluun. Ostin elämäni ensimmäisen oman läppärin. Onneksi on kotona atk-tuki, kun tulee ongelmia.
Hyvää syksyä kaikille! Yritän postata vähän ahkerammin.
Onnea opiskelupaikasta (ei sinne tosiaan ihan heittämällä menty) ja hyvää syksyä! :) Oli kiva lukea kuulumisia(si/nne) pitkästä aikaa.
VastaaPoistaOnnittelut opiskelupaikan johdosta. Teillä onkin nyt koko porukka koulun penkillä. Nopeasti tuo kolme vuotta menee ja monia vuosia ehdit nauttia uudesta työstä ennen eläkeikää.
VastaaPoistaItse olen reissannut valkoisessa talossa, eilen oli vastassa itse apulaisylilääkäri, ehdin jo säikähtää mikäs "loppukeskustelu" nyt on tulossa. Hän teki aikoinaan hoito-ohjelman. Käytiin nykytila läpi ja hän totesi että jatketaan edelleen sytostaateilla, näppylän aiheuttajan annos nostetaan alkuperäiseen korkeampaan määrää. Keuhkosta täytyy ensi viikolla poistaa vielä nestettä.
Tänään kävin tiputuksessa ja nyt oikeesti toivotaan ensi viikoksi oikein pahan näköistä naamaa, sehän oli niin että mitä enempi näppylää niin sitä parempi hoitovaste.
Syksyn, kai se jo on?, jatkoja !
t.pete
ei antanut sulle kommentoida tämä blogi ny omalla tililläni, koitetaas ilman..Eli tsemppiä kovasti syksyyn perheen kaikille koululaisille! itse olen myös harrastanut "erikoistumisia" parit kerrat, niin haastavaa mutta ah niin antoisaa:) kovasti mukavia haasteellisia opintoja sinulle toivottelen, näkökulmaa varmasti omanlainen tämän prosessin jälkeen noissa opinnoissa:) terkuin Nina
VastaaPoistaHienoa! Tiukan seulan olet läpäissyt. Tsemppiä opintoihin!
VastaaPoista(Bloggerin käytössä on ilmeisesti ongelmia jos käyttää nettiselaimena Internet Exploreria. En tiedä auttaako selaimen päivittäminen uudempaan versioon. Itse käytän Firefoxia, jolla ongelmia ei ole.)
Paljon onnea opiskelupaikan johdosta! Kyllä se syöpä jollain tapaa pistää miettimään, mitä sitä oikein elämältään haluaa.. ja muutoksenhalu on muutoinkin terve asenne elämään. Hienoa! Varmasti mielenkiintoiset kolme vuotta tulossa, onnea opintielle:)
VastaaPoistaPaljon onnea todellakin, Olga, uudelle opiskelijalle! Hienoa, että tulit valituksi. Eikä yhtään myöhään (täällä kun vasta aloitellaan yo-kirjoituksia - vuosi ennen eläkeikää - heh-heh). Teillä on sitten kolme koulureppua toistaiseksi, ja sinun kolme vuottasi menevät nopeasti, niinkuin jo edellä totesivat. Voihan se välillä rankkaa ollakin, työn ohessa, mutta rankathan sinä jo tiedät, ja lopussa sitten kiitos seisoo. Nuoriso näyttää tykkäävän siitä, että "vanhukset" opiskelee. :)
VastaaPoistaNäppyläistä naamaa petelle, jos kerran sitä toivot! Toivottavasti eivät olisi kovin kipeitä, ja muutenkin parempaa vointia ja voimia!
Näppyläistä naamaa Petelle täältäkin, jos sitä toivot! ;)
VastaaPoistaKiitos kaikille!
VastaaPoistaOnhan se varmaan aika rutistusta. Kiva kuulla, että rk myös jaksaa opsikella. Eipä se taida ikä olla esteenä, vaan oma asenne ja motivaatio.
pete, voimia todella paljon täältä hoitoihin. Toivotaan paljon näppylöitä naamaan, että olisi hyvä hoitovaste. Onneksi tämä ala ei ole iästä kiinni, että vaan nuorilla on töitä. Taitaa tulla ihan pula hoitajsita välillä. Minullakin on hyvät mahkut olla eläkeikään asti töissä. Jos vaan terveys kestää, eikä mitään yllättävää tule.
Sain tyttären vanhan Hello Kitty penaalin, kyllä naurua siitä riitti :D
Jihuu oma naamakin näkyy :)
VastaaPoistaSelain vaihdettu juuri Firefoxiin ja homma näkyy toimivan. Kiitos Kitsune vinkistä selaimen vaihtoon.
Hienoa! Onnea opiskelun aloituksesta! Joskus se päätös vaan pitää tehdä. Nauti nyt vielä loppukesästä ja sitten opiskelun pariin.
VastaaPoistaJES jihhuu sitä kuule Olga nuortuu, kun aloittaa opiskelut ja aivot tykkää ; )
VastaaPoistaIhanaa syksyä teiän porukoille; vielä nautitaan kesästä tovi.
Petelle paljon paljon näppyjä !!!
Kiitos toivotuksista Ade ja Pirtsikka, jospa sitä nuortuu. Aivot saa ainakin työtä kunnolla.
VastaaPoista