Berliinin matka meni hyvin, ainut miinus oli juuri silloin valinnut matalapaine. Säätä ei voi itse valita, joten siihen oltiin varustauduttu riittävällä vaatetuksella ja sateensuojilla. Tuli kierrettyä mitä oltiin suunniteltu, paljon jäi näkemättä mahdolliseen seuraavaan kertaan. Pitkästä aikaa kahdestaan matkustaminen oli mukavaa.
Hotelli sijaitsi Alexsanderplazin lähellä, josta oli helppo suunistaa kohteisiin. Tuli kierrettyä lähellä sijaitsevaa museosaarta. Itse rakennukset olivat vaikuttavia, näyttelyistä puhumattakaan. Etenkin Egyptin varhaishistorian museo oli mielenkiintoinen. Aluella on myös valtavan iso tuomiokirkko ja korkea tv-torni, jonne näytti ihmiset jonottavan.
Toisena päivänä kerrettiin alueita missä oli jäljellä muuria, rajanylityspaikkaa, Hitlerin aikasia merkittäviä rakennuksia. Raunioiden lähelle oli oli suuressa rakennuksessa näyttely, joka kertoo valokuvin ja tekstein Gestapon julmuuksista. Vaikka kuinka on lukenut Hitlerin hirmutöistä, silti se tuntuu mahdottomalta käsittää, miten se on ollut mahdollista. Monien kohteiden ja suuren kauniin puiston jälkeen saavuimme Brandenburgin portille. Kuvat ei anna oikeutta kuinka iso ja hieno se on. Lähisöllä on Holokaustin muistomerkki, joka vetää kyllä hiljaiseksi. Ihmeteltiin myös yliopiston aukiolla olevaa muistomerkkiä, jossa poltettiin väärät ajatukset savuna ilmaan. Miten jonkun sairaan ihmisen ideologialla saadaan aivopestyä sellainen määrä ihmisiä. Sen varjolla voidaan tehdä sellaisia hirmutekoja.
Seuraavaksi oli pakko löytää vähän kevennystä päivään ja etsittiin Berliinin vanhin olutravintola. Vuonna 1621 peustettu ravintola, jossa itse Napeoleonkin on istunut lämmitetyllä istuimella. Siellä oli juomien lisäksi tarjolla valtavia annoksia sianpotkaa, lihapullia. Me tyydyttiin vain olueeseen ja kuivaan valkoviiniin.
Matka oli antoisa ja muutamassa päivässä sai täyden irtioton arjesta. Kotona huomasi miten kevät oli edistynyt, lumet saaneet kyytiä. Tytär oli vain vähän pahoillaan, kun ei päässyt mukaan. Sanoi, että kyllä hänkin olisi halunnut nähdä Egyptiläisen museon suurimman aarteen (v.1351-1334 e.k) olevan Nefertitin pään ja hisotiallisesti merkittävät paikat. Seuraavat reissut taitavat sitten ollakin ihan koko porukalla.
Kiitos matkakuulumisista ja kuvista :) Niin tyylikäs ja nuorekas - ja kuitenkin niin käytännöllinen matkalookki rouvalla. Ja mielenkiintoisia nähtävyyksiä olette käyneet katsomassa. Hyvä matkailumainos ;)
VastaaPoistaJuu, jalkineet on oltava hyvät kun kävellään monia kilometrejä päivässä.
VastaaPoista46 mittarissa, eikä tunnu missään (hah, hah):)))
Kiitos matkakuvista- ja kertomuksesta! Saksassa on varmaan aina varauduttava säähän kuin säähän, mutta hyvä kun arki unohtui ja näitte ja koitte paljon. Pääsikö sille Napoleonin lämmitetylle tuolille istumaan?
VastaaPoistaKyllä siinä penkillä voi istua, jos on vapaana.
VastaaPoistaHyvä on varautua säähän, eikä vlittää vaikka se ei aina niin hyvä olisikaan.
Vai ei sianpotka maistunut, kyllähän sitä hyvällä oluellakin jaksaa... Aatu teki aikoinaan melkoisia tekoja, se tuli todettua kun kävi Oświęcimissä (Auschwitz), siellä tarinan kerronta on suorempaa kuin saksanmaalla.
VastaaPoistaMökkiterveiset e-savosta t. mie vaan
ps. matkalookki on rouvalla peri saksalainen nahkatakkineen
No, sianpotka ei kuulu suosikkeihin.
VastaaPoistaMökillä on varmasti mukavaa, tekemistä ainakin.
Minun luonteelle käy paremmin tuo sakalainen mentaliteetti, että kaikki sujuu tehokkaasti :))
Hyvä Olga - HIENO LOOKKI !!! On niin makeennäköinen rouva ja erittäin tyylikäs !!! Meikit ja värit kohillaan ; ) Ilo oli katsoa kivoja kuvia.
VastaaPoistaKyllä tollaset matkat on ihania - lomalla on ikäänkuin enemmän aikaa käytettävissä, yksi päivä on enemmän kuin yksi.
pirtsikka
Berliini on kiva kaupunki, olen käynyt kerran (hui, melkein 10 vuotta sitten) ja pitäisi kyllä käydä uudestaan. Harmi että sää ei suosinut, mutta onneksi oli muuten onnistunut matka. :)
VastaaPoistaKaikki sujuu tehokkaasti...voi siun isäntäparkaa. Olenpa tässä huomannut että mökillä voi viettää aikaa vain olemalla, kuunnella kevään ääniä, olla vaan. Vectibixin aiheuttama ihottuma on niin syvältä että en viitsi tässä sitä ääneen sanoa, ei kärsi välillä päätä tyynyyn laittaa. Kärsi,kärsi, kaikki on siun hyväksi, on tää hullun hommaa, rääkätä itteensä jotta saa elää. Eikö se ole meille lähtökohtasesti luotu että elä ja voi hyvin, miksi se tuo yläkerran isäntä noin kiusaa? rk:lle myös terveisiä t. mie vaaan edelleen
VastaaPoistaKiitos vaan kommenteista:))
VastaaPoistaIhottuma kuulostaa pahalta, kaikesta kärsimisestä puhumattakaan. Kaikille ei ole helppoa elämää suotu. Vaihtoehtoja taitaa aika vähän olla. Kai sitä kuitenkin kaikkensa tekee, että hekiriepu säilyy.
On totta, että meijän mies on välillä lievästi kypsähtänyt siihen, että olisi pitänyt jo toimia kun on vasta ajatus päässä. Onneksi olen höllännyt tätä tehokkuusajattelua. Osaan olla vaan ja nauttia elämän tuomista iloista. Yritän pysähtyä hetkeen, enkä vaan suorittaa asioita.
Tänään laitan illalla lenteet liikkeelle, alkaa zumba:D