Lunta on muitanut sataa, joten töitä on riittänyt illakin pihassa. Onneksi mies on ollut maisemissa.
Päivät menevät nopeasti, ei tarvitse miettiä mitä tekisi. Arki on rullannut kivasti, vaikka välillä meinaa väsy todellakin iskeä. Eipähän noista hoidoista kovin kauan ole, taitaa nuo lääkkeetkin väsyttää.
Jotenkin tuntuu, että tämä blogin pitäminen on vähän turhaa hommaa, ainakaan kovin usein. Se on selvästi tervehtymisen merkki. Ei tarvitse koko ajan aiheen ympärillä pyöriä. Mukava on kyllä seurata muiden kuulumisia. Vaikka en ole livenä muita blogin pitäjiä tavannutkaan (harmi), on heistä tullut hyvin tärkeitä tukijoita. Monta kertaa on suosta noustu juuri vertaistuen avulla. Epätoivon hetkinä, heikkona ja pelokkaana on avannut koneen ja lukenut kannustavia komenntteja. Jaksanut sitten taas nousta ylös.
Blogista on ollut myös se hyöty, että töihin on ollut helppo palata. Moni on seurannut sitä, joten minun kohdalla avoimuus on helpottanut elämää.
Elämä tuntuu nyt ihan hyvältä, valoisalta. Välillä on niitä huonoja päiviä, jolloin pelko iskee. Luin juuri yhdestä naisesta, melkein minun ikäinen, jolla oli rintasyöpä ollut kolme kertaa. Yritän olla murehtimatta liikaa, nauttia elämästä. Ei sairastumiset minusta mitään pyhimystä tehnyt, ihan samalla tavalla valittaa. Kotona tulee välillä räjähdettyä, siitä ettei tämä ole mitään viiden tähden hotelli, jossa asiat vaan tapahtuu itsestään. Hyvin suurpiirteistä ei minusta tullut, vaikka toivoin niin.
Nyt ei auta kun laittaa ulkovaatteet niskaan ja lähteä lenkille. (P jo hemona jaloissa pyörii)
Mikäpä sen mukavampaa, jos tuntuu että syövästä ei riitä enää kirjoitettavaa. Selvä merkki tervehtymisestä, kun blogi on tehnyt tehtävänsä, kun muut, tavallisen arkiset asiat, perhe ja työ täyttävät elämän, niin mitäpä tätä syöpää enää vatkaamaan. Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, surraan tai iloitaan sitten, kun on aihetta. Nyt sinulla on aihetta iloon, nauti elämästä ja voi hyvin. Aika ajoin olisi kiva jatkossakin lukea, mitä sinulle kuuluu.
VastaaPoistaHyvin tuntuu arki sinulla rullaavan eteenpäin. Onhan se melkoinen muutos hypätä taas "oloneuvoksen" osasta työelämään. Itsekin aina miettii että mitenkä sitä aikoinaan ehti hoitaa nämä kaikki kotihommat töiden jälkeen, niistä kun tuntuu riittävän tekemistä näin päivät kotona ollessakin, voipi olla että tehokkuus on välillä niin ja näin.
VastaaPoistaViime viikon synkät pilvet on väistyneet ja nyt menee taas ihan positiivisesti. Tännekin on onneksi tullut lisää lunta ja niinpä eilen kävin kelkkailemassa reilut 100 km. Nyt on kyllä joka lihas vähän kipeä, mutta se on sitä tervettä hyvää kipua. t. pete
Olipas kiva lukea, että sekä Olgalla että Petellä on nyt hyvä fiilis :) Sitä toivotaan myös jatkoon!
VastaaPoistaKiitos rk, tarkoitus on laittaa kuulumisia aina välillä, mulla on jo ensikuun alussa sellainen vointikontrolli Kysillä. Jutellaan miten on lääkkeet sopineet, miten muuten jaksaa. Hyvä juttu, kun on kuitenkin kaikkea kysyttävää.
VastaaPoistaPete, mukava kuulla, että on ne synkät pilvet väistyneet ja suunta ylöspäin. Vaikka välillä varmaan ahistaa kovasti tilanne, parmpi positiivinen asenne.
Täällä meinaa lumentuloon hermostua, kun on aina vielä ne lumityöt odottamassa. Onhan se ollut todellinen sokkihoito hoitaa työt ja vielä kotona olevat työt. Jää monet hommat vaiheeseen, mutta eipä se mitään tekee sen minkä jaksaa ja kerkeää. Olen tietoisesti opetellut luistamaan esim. kotitöistä. Onneksi tytär on jo niin iso, että tekee osansa. Mieskin ollut sopivasti maisemissa.
Vaikka on tietysti mukava palata normiarkeen, välillä kaipailen sitä omaa aikaa, jolloin pysty miettimään asioita ja tekemään siinä tahdissa asioita mikä huvitti.
Voimia sinulle ja hyviä kelkkailukelejä.
Tee,fiilis on hyvä. Töissä yksi ihminen juuri ihmetteli minun positiivista suhtautumista asiaan. Enhän minä töissä voi itkeä ja surkeilla kohtaloani. Mikäs hätä minulla tässä.
Ihanaa, että sulla on alkanut "normaali" elämä pyörimään. Pelkohetkiä varmasti tulee, mutta niistä toivottavasti pääsee yli ja tämä paha pysyy aina vaan pidempään poissa mielestä.
VastaaPoistaIhanaa talven jatkoa!!
kiitos Adelhaid, samoin toivon sinulle voimia taisella niitä huonoja hetkiä vastaan. Ihmismieli on ihanan ihmeellinen miten se unohtaa ikävät asiat.
VastaaPoistaRiemukasta talven jatkoa!
Hyvä Olga, olet lenkkeillyt. Kävelylenkit on niin hyviä ja terapeuttisia. Onneksi tuo lämpötila antaa myöden jo ulkoilla. Mulla on hikitreenit kielletty kahdeksi viikoksi; kävellä saa. Petekin kelkkaillut 100 km, ihan utopistiselta kuulostaa.
VastaaPoistaRiemukasta talvea Olgalle ja petelle !!!
pirtsikka
Blogin kautta moni minunkin tuttuni seurasi vointiani. Itsellänikin on blogin päivitykset harventuneet kun jo päivän naputtelee töissä koneen ääressä ei sitten iltaisin useinkaan enää jaksa.
VastaaPoistaHyviä vointeja!
Samoja tunnelmia näköjään kuin mullakin, että mistäs sitä nyt kirjoittelisi... eikä ole aikaakaan enää niin paljon blogimaailmassa seikkailulle kun arki ja sen pyöritys on taas ottanut elämässä vallan.
VastaaPoistaToivottavasti kuitenkin kuulumisia käyt väliin kertoilemassa!
Kiitos Pirsikka, tilu ja kitsune
VastaaPoistaen kyllä kokonaan lopeta blogin pitämistä, pitää päivittää kuulumisia. Yksi ihminen minulle sanoikin, että on ollut ihana seurata blogia, kun sitä nousee pohjalta valoon ja elämä jatkuu. Ja on niin tullut tavaksi seurata muiden kuulumisia, ettei sitä osaa näppiään pitää erossa näiltä sivuilta.
Pirtsikalle pikaista toipumista ja kaikille mukavaa talven jatkoa.
P.S. Petelle voimia "hyyryläistaistoon"! Kun olisi edes joka toinen viikko sitä normaalia, parempaa ja hyvävointisempaa elämää!
VastaaPoistaniinpä, kyllä sitä on tosi onnekas, kun tauti on tavallaan taltunut ja voi elää normielämää.
VastaaPoista